21.1. maanantai, Gozumelin sukellukset.
Herätus klo 8:15. Menimme paikalliseen ravintolaan Meksikolaiselle aamiaiselle. Chilaquelles joka sisälsi kovia lastuja ”kastikkeessa”, sipulia, kermaa. Toiseksi annokseksi enchiladas joka taas sisälsi täytetyn maissiletun joka oli puoliksi taitettu. Lisäksi leipää, kahvia ja juuri puristetun tuoremehun. Puolet lasi sisällöstä oli tosin jääpaloja jotka poistin tapani mukaan jottei mehu muutu litkuksi. Mielummin lämmintä mehua kun kylmää cedellä jatkettua litkua. Aamupala maksoi 110 pesoa per nenu. Olimme siis tänään lähdössä Gozumelille sukeltamaan. Meillä ei ollut mitään ennakkotietoa miten reissu on järjestetty.
Meksikon sukellsmatkakertomuksen sivujen navigointi
Sivulta toiselle pääsee sivun lopusssa tai alla olevasta valikosta.
- Meksikon matkakertomuksen pääsivu.
- Sukellus 1 ja 2: Cenote Dos Ojos.
- Sukellus 3 ja 4: Cenote Chac Mool.
- Sukellus 5 ja 6: ensimmäiset merisukellukset.
- Sukellus 7 ja 8: Cenote Tajma Ha.
- Sukellus 9 ja 10: Dive Extream reissu. Ceonete Angelita.
- Sukellus 11 ja 12: Gozumelin sukellukset.
- Sukellus 13 ja 14: Salainen cenote The Pit ja Pet Sementery.
Matkakertomus jatkuu.
Olimme sukelluskeskuksella klo 8:20 jossa päivän kulku kerroottiin. Ota sukellusvarusteesi (ei pulloja ja painovöitä) kantoon laukkuusi (onhan sinulla sellainen) ja kuljeta ne omalla kustannuksellasi Gozumelille. Eli mene lauttarantaan, osta lippu kello 10 lähtevään Gozumelin lauttaan ja perilla Gozumelilla sinua olisi DM vastassa. Sieltä siiten siirytään ryhmänä sukellustukialukselle ja lähtö merelle tapahtuisi klo 11:30.

Otimme siis sukellusvarusteemme kantoon ja suuntasimme lauttarantaan, jossa ostimme menolipun kello 9:40 lauttaan (haluttiin lähteä aikaisemmalla). Lippu maksoi 157 pesoa (9.5 €), paluulipun ostaisimme Gozumelilta kun tiedämme paluuaikataulun. Lippua ostaessa pitää tietää mille lautalle, lauttayhtiölle (useita eri yhtiöitä) ja lauttavuorolle sen ostaa.

Noustessamme laivaan matkalaukut ja jopa suuremmat reput otettiin pois ennen alukselle nousua kapeaa kulkusiltaa ja aluksen sisällä olleita jyrkkiä portaita pitkin. Nämä matkatavarat lastattiin erikseen aluksen takaosaan. Mutta sukellusvarusteet eivät ole kuulema ole matkatavaroita, joten revin perässäni ison varustelaukun kapeaa kulkusiltaa ja nousin aluksen toiselle kannella jyrkkiä portaita pitkin varustelaukkua perässäni raahaten tai oikeastaan nostaen. Vaimon sukellusvarusteet sen sijaan olivat matkatavaroita. Aina ei maailmalla ollessa paikallinen logiikka oikein aukea. Tosin kaikilla, edes saman lauttayhtiön lautoilla, ei toimittu samalla tavalla. Matkalla lautalla soitti joku neljän henkilön pumppu koko menomatkan.

Perillä matkatavaroiden purku toimi kuten lentokoneissa, matkatavarat tuotiin 20 m päässä olevalta lautalta kärryllä matkatavarahihnalle josta matkustajat ne ottivat. Lähtiessä satamasta kuljetiin portin kautta jossa piti näyttää laivalipun vastakappaletta, että pääsi ulos. Tarkistus oli sen verran hidasta että tähän muodostui pitkä jono ja jonottaminen kesti pitkään.

Blue Angel Diving


Blue Angel diving nimisen sukellusfirman sukellustukialus oli samassa laiturissa portin ulkopuolella kylkinnityksessä. Laiturilla jaettiin sukelsuvarusteita niille sukeltajille, joilla ei omia varusteita ollut (maskista lähtien). Nousimme veneeseen ja se ajoi lyhyehkön matkan Blue Angelin omaan laituriin, josta kyytiin tuli märkäpuvut päällä pari sukeltajaa lisää.

Henkilökunta rikasi (kiinnitti pasapainotusliivin pulloon, laittoi paineenalentimen kiinni ja tarkisti pullopaineen) lähes kaikkien laitteet. Yleensä tämä kyllä pitää tehdä itse, jo ihan oman turvallisuuden ja mukavuuden takia, vaikka olisikin vuokrakamat. Lähdimme laiturista klo 11:50, suuntasimme kohti Gozumelin eteläkärkeä rantaa seuraten ja kohteelle ajaisi noin 40-45 minuutia. Vasta 20 minuutin kuluttua lähdöstä tuli ensimmäiset elämän merkit näkyviin, rannalla oli heikkaranta, joskin autio. Mutta rannalla oli Beach-Bug. Alueella oli myös runsaasti pienilä veneillä tuotuja snorklaajia pelastusliivit päällä snorklaamassa (mitenköhän se onnistuu?). Näkyi myös joitakin sukeltajia ja kalastajia jotka vetivät siimoja veneen perässä. 30 min ajon jälkeen rannalle tuli näkyviin kansoitettuja hiekkarantoja ja hotelleja. Saimme matkalla briefin sukelluspaikasta ja kun tulimme kohteen päälle niin vene pysäytettiin ja hyppäsimme saman tien veteen.
Sukelluskohde 1, Santa Rosa
Kohteessa olisi syvyyksistä nouseva riutta ja kauniit näkymät, maksimi syvyydet 20-25 metriä ja sukelluasaika noin 45 min, tai kunnes jollain on 50 bar. Kyseessä olisi virtasukellus ja menisimme virran mukaan. Rinteen vierellä olisi syvä pystysuora rinne alas syvyyksiin. Sukeltaisimme tätä rinteen reunaa.
Pystysuora virtaus kohti pohjaa
Riutta alkoi 17 m syvyydestä. Kun pääsimme pinnalta pohjaan lähdimme sukeltamaan riutan reunaa pohjoiseen noin 25 m syvyydessä virran viemänä. Riutta oli kapea ja siinä oli tunneleita läpi ja myös pikiäkin kapeita siellä täällä. Osa tunneleista vaihtoi riutan puolta. Noin 30 m syvyydessä jonne saakka rinne oli jyrkkä noin 50 astettta alkoi tosiaankin pystysuora pudotus alas syvän siniseen. Ihmettelin hetken lähestyessäni tätä reunaa että kuka pöllyttää riutan pohjaa, Vaalea hiekka (kalankakka) pöllysi ja vyöryi alaspäin. Samassa huomasin, että omat hengityskuplatkin suuntasivat alaspäin. Haaa! Tässä taitaakin olla sellainen pystyvirtaus. Ja niin olikin. Kun varovasti menin riutan ulkopuolelle, niin tunsin kun virta lähti viemään alaspäin. Sinne syvään siniseen olisin helposti joutunut, ellen olisi edelleen ollut riittävästi riutan suojana (aivan riutassa kiinni virtaus on pienempää kun muutama metri sen ulkopuolella). Muutamalla räpyläpotkulla ja tasapainotusliiviin vähän ilmaa lisää laitettuani olin taas poissa tästä virtauksesta. Tietysi kun pääsi virtauksesta eroon oli liivissä liikaa nostetta mutta yhdellä napin painalluksella sekin oli hoidettu.
Riutalla oli läpivientejä
Sukelsin taas yhteen monista riutan läpi menevistä onkaloista ja ulos tullessa näin kuin DM antaa eräälle pitkätukkaiselle naiselle ilmaa oktostaan. Olin kiinnittänyt huomioni tämän naisen sukellustyyliin, kaikki neljä raajaa heilui yhtenään, joten kuluuhan sitä ilmaa. Samalla huomasin myös että sukellusparini nousi hallitsemattomasti kohti pintaa jonne sitten plumpsahti, minä perässä. Mutta minulla oli dekoja 4 minuuttia, joten sen verran jouduin 3-4 m syvyydessä viettämään aikaa enne kun pääsin kyselemään tilanteesta ja voinnista. Sukellusta oli kesätnyt siihen saakka 28 min. DM lähetti peräni myös tämän ADHD tytön pintaan jossa me kolme sitten odotimme noutoa. Jonkin ajan kuluttua loppuryhmäkin tuli pintaan ilman dekopoijun ampumista. DM tai ketään muutakaan ei kiinnostanut mitä oli tapahtunut. Hoidin kuitenkin tilan selvittämisen yms.
Riutan näkymät
Riutalla oli jylhät näkymät, paljon värejä, paljon kaloja, paljon myös isoja kaloja ja pitkiä barracudia. En ollut ennen niin pitkiä barracudia nähnyt.
Sukelluksen jälkeen saimme pikkupurtavaa eli muffinseja, vesimeloneita ja ananaksia. Veneessä sai vettä koko ajan ottamalla omatoimisesti sellaisesta juoma-automaatista missä on joku 20 litran vaihdettava säiliö. Oma täyttöpullo oli kätevä olla mukana. Lyhyehkön siirtymän jälkeen olimme toisen sukelluspakan luona.
Sukelluspäiväkirjan kertomaa, sukelluskohde Santa Rosa
- Maksimi sukellussyvyys 29,3 m
- Keskisyvyys 18,9 m
- Sukellusaika 33 min
- Alttiinaoloaika 28 min
- Ilmankulutus 18,9 litraa/min
- Näkyvyys 20-30 m
- Voimakas virtaus todella voimakas pystyvirtaus
- Veden lämpötila 26 asteta
- Ilman lämpötila 26 astetta
- Sää aurinkoinen.
Sukelluskohde 2 Paradais reef.
Riutta. Sukellus pääasiassa noin 8-12 m syvyysalueella. Paljon värejä ja kaloja, isoja ja pieniä. Sinistä vettä, hyvä näkyvyys. Lähes virraton sukellus, pieni vastavirta. Kolme pientä rauskua (sting ray. halkaisija n. 40 cm) pitkine häntineen. Ja yksi todella pieni mureena. Kaiki meni tällä kertaa ilman poikkeamia ja kun aika täyttyi tultiin ylimääräisen turvapysähdyksen kautta pintaan. DM ei ampunut tälläkään sukelluskella dekopoijua vaikka syytä olisi ollut. Varsinkin tällä viimeisellä.
Sukelluspäiväkirjan kertomaa, sukelluskohde Paradais reef
- Maksimi sukellussyvyys 21,6 m
- Keskisyvyys 10,1 m
- Sukellusaika 51 min
- Alttiinaoloaika 47 min
- Ilmankulutus 16,4 litraa/min
- Näkyvyys 30-40 m
- Lievä virtaus vastaan
- Veden lämpötila 26 asteta
- Ilman lämpötila 27 astetta
- Sää aurinkoinen.




Sukelluksen jälkeen palasimme rantaan sukelluskeskuksen laituriin klo 15:40. Sukelluskeskus olis samalla hotelli- ja ravintolayritys. Saimme myöhäisen lounaan yläkerran ravintolassa (hienot merinäköalat) joka kuului hintaan. Klo 16.30 saimme venekyydin lauttarantaan jossa nousimme klo 17 love boat lauttaan. Lautalla soitti jälleen se neljän henkilön pumppu koko paluumatkan.