Vietimme 2 viikon talviloman Meksikon Play Del Caremnissa. Kyten yleensä, tälläkin talvilomalla sukellettiin. Tämä matkakeromus on keskittynyt enemmän sukeltamiseen. Cenoteista on sivutolla erillinen osuuskin, tässä matkakertomuskessa on myös jotain perustietoa cenote-sukeltamisesta. Tämä matkakertomus on jaettu 8 eri sivuun, sivujen lopussa on suora linkki eri sivuille. Periaatteena on, että jokainne sukelluspäivä on oma sivunsa.
Valitettavasti minulla ei ollut vedenalaista kameraa käytössä Meksikon reissulla. Ja yli puolet muistakin kuvista on siirtyneet bittien taivaseen parin kovalevy-crashin ja yhden NAS verkkoaseman saaman salamaniskun takia.
Matkakertomus Meksikon matkasta 2013.
Tämä kertomus cenoteissa sukeltamisesta liityy satunnaisen matkamiehen päiväkirjamaiseen matkakertomukseen Meksikon reissulta 2013. Lue tämä erillisestä matkakertomuksesta:
Navigointi sukellusmatkakertomuksessa
Tämä sukellusmatkakertomus on jaettu 8 sivuun. Jokainen niistä käsittelee jotain osa-aluetta tai yhden päivän sukellukset. Sivulta toiselle pääsee sivun lopusta tai sivun alussa olevasta valikosta.
- Meksikon matkakertomuksen pääsivu.
- Sukellus 1 ja 2: Cenote Dos Ojos.
- Sukellus 3 ja 4: Cenote Chac Mool.
- Sukellus 5 ja 6: ensimmäiset merisukellukset.
- Sukellus 7 ja 8: Cenote Tajma Ha.
- Sukellus 9 ja 10: Dive Extream reissu. Ceonete Angelita.
- Sukellus 11 ja 12: Gozumelin sukellukset.
- Sukellus 13 ja 14: Salainen cenote The Pit ja Pet Sementery.
Sukeltaminen Meksikon Jukatanin nieminaan cenoteissa
Jukatanin niemimaa sijaitsee kaakkois-Meksikossa ja se on kalkkikivestä (limestone) muodostunut niemimaa, joka on täynnä onkaloita ja luolia. Florida on samalla linjalla kuin Jukatan ja se onkin vastaava paikka sukeltajille. Jukatanin, kuten Floridan, luolat ovat suurelta osin täyttyneet vedestä (sadevesi ja merivesi). Kalkkikivi suodattaa vettä, joten vesi luolastossa on kristallin kirkasta.
Cenotet ja sukeltajat
1980-luvulta lähtien näitä cenoteja on tutkittu satoja. Niitä on kartoitettu, niihin on vedetty opasnaruja ja on etsitty sisäänpääsyjä cenoteiden luoliin. Tämä työ jatkuu edelleen, sillä Jukatanin niemimaalla on tuhansia cenoteja Cancunin ja Tulumin välisellä Riviera Maya:n alueella. Riviera Maya on tämän cenoteja täynnä olevan alueen nimi. Muinaiset Mayat saivat tällä alueella cenoteista juomavetensä.
Cenoteiden pituudet ovat myös valtavia. Maailman kolme pisintä cenotea (vedenalaista luolastojärjestelmää) sijaitseekin juuri Jukatanin niemimaalla Riviera Maya alueella. Nämä cenotet ovat:
- Ox Bel Ha. Luolastojärjestelmän pituus yhteensä 129 km
- Nohoch Nah Chich. Luolastojärjestelmän pituus yhteensä 61 km
- Dos Ojos. Luolastojärjestelmän pituus yhteensä 56 km
Vaikkakin luolastojärjestelmissä on kilometrikaupalla luolastoja, vain harvat ovat riittävän kokoisia (levyisiä + korkuisia) jotta niissä voi sukeltaa. Myös snorklaaminen joissakin paikoissa on mahdollista.
Cave
Cave on luola josta ei ole nopeaa pääsyä pintaan vaan sinulla on katto pään päällä. Luolassa sukeltaminen vaatii sen, että sinun tulee olla luolasukelluskoulutettu.
Cavern
Cavern on luolan se osa, mistä näkyy edes pieni pilkahdus luonnonvaloon ja joka on alle 60 m päässä ulospääsystä. Siellä ei siis ole luonnonvaloa, mutta luonnon valon pitäisi näkyä edes jostain kolosta. Käytännössä näin ei aina ole, vaan cavern rajoissa sukellettavassa luolassa saattaa olla pitkiäkin pätkiä joista ei päivänvaloa näy. Ja tuon 60 m säännön noudattamisestakaan en ole niin varma oman kokemuksen perusteella.
Luolissa on opasköydellä merkityn reitin varrella aina varoituskyltti, koska olet siirtymässä cavern sukelluksesta cave sukellukseen. Jos olet koulutettu cavern sukeltaja, voit sukeltaa itsenäisesti luolissa cavern rajojen rajoissa. Jos et ole koulutettu, niin ainoa vaihtoehto sukeltaa cavernissa on sukeltaminen sukellusoppaan kanssa.
Cavernin (luola) ja Cenoten (onkalo) tarkempi määritelmä.
Kansainvälisiä nimityksiä cavern ja cave käytetään yleisesti lainasanoina Suomenkielessä yksinkertaisuuden vuoksi.
Cavern (onkalo) on luola tai luolasto, josta on maksimissaan 60 m etäisyys veden pintaan. Tämä etäisyys voi olla pysty tai vaakasuunassa, tai kumpaakin yhteensä. Kun tämä raja ylittyy, muuttuu cavern (onkalo) cave:ksi (luolaksi). Se siis muuttuu usein jopa lennossa. Määritelmässä on myös mainita siitä, että cavernin alueelta näkee päivänvalon. Käytännössä tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, koska onkalot ovat niin pitkiä ja mutkikkaita, ettei sieltä käytännössä näe päivänvaloa pitkään aikaan (minuutteja), kun onkaloa pitkin sukelletaan tai tunkeudutaan kohti luolaa. Pinta voi sijaita myös itse onkalossa. kalkkikivi on huokoista, ja useissa onkaloissa on maanalaisia onkalota ja halleja. Ne ovat pimeitä ja niiltä ei ole aina pääsyä maan pinnalle, mutta niihin voidaan pelastautua eli mennä pintaan hengittämään. Joissakin halleissa, vaikka niissä olisikin aukko keskellä kattoa, ei käytännössä ole pakotietä maanpinnalle, koska se pieni aukko sijaitsee usean metrin korkeudessa, eikä sinne käytänössä voi mitenkän kiivetä. Lisäksi aukko sijaitsee yleensä keskellä viidakkoa, joten edes apua huuto ei tuo toivottua tulosta.
Cavern:issa sukelletaan luolasukellusmenetelmin
On muistettava, että Cavern voi muuttua (ja usein muuttuu) kesken sukelluksen caviksi, eli onkaloa pitkin sukellettaessa ohjausköyttä pitkin cavern muuttuu caviksi. Tästä muutoksesta varoitetaan erikseen suurilla kylteillä, jossa on tarpeelliset varoitustekstit (myös divemastereille ja instructoreille) ja kyltin ohittanut sukeltaja on niissä kuvattu luurankona.
Tämä piste on kuvattuna myös kartoilla (cavern limit), joihin on hyvä tutustua etukäteen. Luolaan (cave) ei ole mitään asiaa ilman luolasukelluskoulutusta, vaikka olisit saanut cavern koulutuksen ja luulisit osaavasi ja pystyväsi sukeltamaan myös luolassa.
Joitakin cavern sukelluksen turvallisuuteen liittyviä säänöjä
Tässä ei ole ihan kaikki, mutta tärkeimmät.
- Älä ylitä rajoitusta päivänvalon osalta.
- Älä sukella paikkaan joka on yli 60 m päässä veden pinnasta.
- Seuraa kiinteää tai väliaikaisesti luolasukeltajakoulutetun vetämää opasnarua.
- Älä koskaan sukella opasnarun ali (tarttumisvaara pulloventtiiliin)
- Jokaisella sukeltajalla tulee olla vähintään yksi oma valaisin.
- Valaisin pidetään koko ajan päällä.
- Noudata ilmamäärässä 1/3 sääntöä. 1/3 Matkaan, 1/3 paluuseen ja 1/3 varalla.
- minimi paine ulostuloon on 80 bar.
- Maksimissaan 4 sukeltajaa per opas.
- sukeltajat kulkevat jonossa toistensa perässä ohjailuköyttä seuraten. Sukeltajien välimatka toisiinsa on 2 metriä.
- Maksimi syvyys 21 metriä. Näin siis säännöt sanovat, mutta käytännössä mekin rikoimme.
- Ei dekompressiosukelluksia. Näin siis säännöt sanovat, mutta käytännössä meikin rikomme.
- Puukkoa, snorkkelia ja hanskoja ei käytetä (se ei kuulu varustukseen)
- Oppaalla pullona vähintään tupla-kympit.
- Cenote oppaalta (Divemaster) vaaditaan Divemasterin pätevyyden lisäksi oikea luolasukelluspätevyys (ei siis vain cavern).
Stalagmiitti
Stalagmiitti on eräänlainen kivimuodostelma, joka nousee luolan lattiasta kattosta lattialle tippuneen ja kertyneen materiaalin vuoksi. Stalagmiitit koostuvat tyypillisesti kalsiumkarbonaatista, mutta voivat koostua laavasta, mudasta, hiekasta, sintteristä ja amberaatista.
Tippukivi
Tippukivi on puikkomainen muodostuma kalkkikiviainesta. Erityisen tippukiviluolan kattoon syntyneistä puikkomaisista muodostumista käytetään nimitystä stalaktiitti, kun taas niiden alapuolelle luolan pohjalle muodostuvista muodostumista käytetään nimitystä stalagmiitti.
Halokliini ja termokliini
Cenotessa on sekä makeaa että suolaista vettä riippuen cenoten syvyydestä suhteessa meriveteen. Suolainen vesi on painavampaa ja tiiviimpää kuin makea vesi, sillä siinä suola- ja vesimolekyylien väliset sidokset ovat lujempia kuin suolan tai veden sidokset. Makea vesi siis kelluu suolaisen veden päällä ja nämä vesikerrokset eivät sekoitu itsenäisesti keskenään. Näiden välistä rajapintaa kutsutaan halokliiniksi. Tämä rajapinta on käytännössä hyvin ohut ja tarkkarajainen. Sukeltaja voi hetkeksi sekoittaa tämän rajapinnan liikkeillään (esim. räpyläpotkut) ja vesi alkaa väreilemään huomatavasti kun makea ja suolainen vesi sekoittuvat ja näkyvyys käytönnössä häviää täysin. Näkyvyys palautuu vasta kun kerrokset taas palautuvat omille paikoilleen.
Termokliini on vastaava rajapinta, mutta siinä on kaksi eri lämpöistä vesikerrosta jotka eivät sekoitu keskenään. Termokliini on yleinen mm. merialueella.
Onko cenoteissa veden virtauksia
Kyllä on. Paikoitellen tietyissä osissa cenoteja on virtaavaa vettä.
Cenote ja sen asukkaat
Cenoteissa elää jonkin verran kaloja ja rapuja. Näitä voit siis kohdata suketaessasi luolastoissa.
Cenotet ja arkeologia
Cenotet ovat olleet kuivia noin viimeisen jääkauden loppuun saakka. Ne täyttyivät vedestä vasta noin 8000-10000 vuotta sitten joten cenotet ovat oma aikakapselinsa. Sitä ennen niitä ovat asuttaneet sekä eläimet että sen aikaiset ihmiset. Cenoteissa on siis tutkittavaa niin arkeologielle kuin palentologeille.
Lisätietoa cenoteista ja niissä sukeltamisesta videoineen esim täältä (linkki tarkistettu 2013):
Lisätietoa cenoteista sukelluskohteena saa myös tämän sukelluskeskuksen sivuilta (linkki tarkistettu 2013):
Myös täällä on hyvää tietoa cenoteista (linkki tarkistettu 2013):
Youtubessa on videoita sukeltamisesta niissä cenoteissa joissa sukelsimme, esim näissä sukelsimme:
Hyvä selsotus Tulumin alueen eri Cenoteista:
https://aguaclaradivingtulum.com/tulum-must-do/cenote
10.1.2013 torstai. Sukellsukeskus Scuba Playa
Saavuimme Jukatanin niemimaalle Play Del Carmenin kaupunkiin torstain iltapäivänä. Lento Suomesta oli kestänyt lähes 12 tuntia. Kävimme heti saapumisiltana kartoittamassa muutamia sukelluskeskuksia. Hotellin viereisessä matkalla rantaan oli sopivan laadukkaan näköinen ja haastattelun perusteela myös tuntuisnen sukelluskeskus jossa sitten ilmoittauduttiin seuraavan päivän sukelluskelle. Keliolosuhteet merellä olivat sellaiset, ettei merelle ollut asiaa lähteä lähinnä kovan tuulen ja aallokon takia, joten päätettiin seuraavana päivänä tehdä elämämme ensimmäinen cavern (onkalo) sukellus. Täytimme samalla myös ne PADI:in pakolliset lomakkeet.